Niityt, nurmet ja kuntat

Niitty- ja nurmiverhouksia voidaan käyttää sekä katu- että viheralueilla. Kuntta on varpuja ja sammalia sisältävä metsänpohjamatto, joka on luonnollinen ja helppohoitoinen maanpeite.

Niitty- ja nurmiverhousta kerrostalojen edessä Kolmikallionpuistossa.

Niitty- ja nurmiverhoukset

Niityt ovat kylvämällä, kennotaimilla tai niittymatolla perustettuja kasvillisuusrakenteita, joiden tarkoitus on edistää ympäristön viihtyisyyttä ja ekologista monimuotoisuutta sekä sitoa kasvualustanaan toimiva pintamaa.

Kylvönurmikolla tarkoitetaan nurmikkokasvustoa, joka on perustettu kylvämällä siemenseoksesta.

Emulsiokylvönurmikolla tarkoitetaan nurmikkoa, joka on perustettu emulsiokylvötekniikkaa käyttäen. Siemenet, ravinteet, vesi ja kiinniteaineet sekoitetaan mekaanisesti säiliössä, jonka jälkeen seos ruiskutetaan paineistettuna kylvökohteeseen. Menetelmä sopii myös niittykasvien siementen kylvämiseen. Menetelmää käytetään pääasiallisesti maisemanurmien kylvämiseen.

Siirtonurmikolla tarkoitetaan kasvualustastaan irrotettua kasvussa olevaa nurmikkoa, joka jatkaa kasvuaan myös noston ja asennuksen välisenä aikana (InfraRYL:n luku 23212 Siirtonurmikot).

Nurmetus- tai niittytyyppiä määriteltäessä huomioidaan kohteen käyttötarkoitus ja käyttöaste. Nurmi- ja niittyalueita voidaan käyttää myös hulevesien hallintaan.

Nurmetettavilla keski- ja erotuskaistoilla, sekä katujen reuna-alueilla käytetään käyttönurmikoita (luokka R3).
Käyttö- ja maisemanurmikoita (luokka R4) käytetään muun muassa luonnonmukaisilla alueilla reittien reunoilla.
Maisemanurmi 1:tä käytetään taajaman ulkopuolella muun muassa teiden luiskissa ja Maisemanurmi 2:ta pääasiassa luonnonmukaisiksi niityiksi suunnitelluilla alueilla.

Nurmetusten sijoituksessa ja alueiden muotoilussa tulee huomioida kunnossapidon vaatimukset. Lumenauraus, lumen kasaus sekä lumen poisto vahingoittavat kasvustoja helposti, samoin hiekoitushiekka ja hiekan poisto.

Katualueen keskikaistan nurmetuksilla tulee huomioida niiden kunnossapidon vaatimukset, sillä nurmen hoito on liikenteen keskellä vaarallista.

Minimileveys nurmikaistalle on vähintään 1,2 metriä. Kapealle keskikaistalle ei suositella nurmea.

Siirtonurmikoita käytetään esimerkiksi luiskissa, jolloin siirtonurmi ehkäisee pintaeroosiota tehokkaasti.

Niityt ovat edullisia hoitaa ja ovat ekologisesti monipuolisempia kuin nurmet.

Nurmetuksia ja niittyjä käytetään viheralueilla huomioiden alueen käyttötarkoitus, olosuhteet sekä hoitoluokka.

Koristenurmikoita R1 käytetään vain hoidetuimmilla alueilla, R2- luokan nurmikoita toimintaviheralueilla, R3-luokan nurmikoita käyttöviheralueilla ja R4 -luokan nurmikoita suoja- ja vaihettumisviheralueilla.

Maisemanurmi 1:tä ja Maisemanurmi 2:ta käytetään pääasiassa luonnonmukaisiksi niityiksi suunnitelluilla sekä luonnonnurmityyppisiksi suunnitelluilla alueilla.

Niittyjen käyttöä pyritään lisäämään viheralueilla niiden ekologisuuden ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.

Niitty- ja nurmiverhousten mitoitus

Nurmetusten hoidon helpottamiseksi ja niiden kasvuedellytysten takaamiseksi on nurmetettavien alueiden leveyksille ja muille määreille annettu minimimittoja.

Mitoituksessa huomioidaan työkoneiden vaatimat tilat ja esimerkiksi ruohonleikkuu.

Niitty- ja nurmiverhousten visuaaliset laatuvaatimukset

Niitty- ja nurmiverhousten tekniset laatuvaatimukset

Laatuvaatimukset ovat InfraRYL:n luvun 23220 mukaiset.
Käytettävät siemenet ovat kotimaista tai pohjoismaista alkuperää.
Niittymatto on läpijuurtunut 30–40 millimetriä paksu kasvustolevy, jonka koko on vähintään 0,2 neliömetriä.
Suojaheinänä käytetään ensisijaisesti nurmirölliä.
Kasvualusta on rikkakasviton ja täyttää niittyjen kasvualustan vaatimukset (InfraRYL).
Luonnonkasvien siemenet kylvetään syyskesällä, koska ne vaativat kylmäkäsittelyn.
Täydennyskylvöjä tehdään myös keväällä.
Siementen kylvössä käytetään väliainetta tasaisen kylvöksen aikaansaamiseksi. Kylvös harataan kevyesti.
Niittykasvien siemeniä on vähintään 300 siementä per neliömetri suojaheinän kanssa kylvettynä. Pelkästään niittykasveja sisältävissä laikuissa siemenmäärä on vähintään kaksinkertainen. Suojaheinää käytetään 200–250 grammaa per neliömetri.
Niityn kasvillisuus on tervettä ja elinvoimaista sekä kasvu kullekin kasvilajille tyypillistä. Haitallisia kasveja ei esiinny niityn kehitystä häiritsevästi, eikä rikkakasvusto ole huomattavaa. Eroosiolle ja rikkakasveille alttiit laikut korjataan.
Niittykasvillisuus täyttää Viherympäristöliitto ry:n kasvillisuuden toimitus- ja takuuehdot (liite 23000:2).

Niitty- ja nurmiverhouksiin liittyvät ohjeet

InfraRYL 23220 Niityt. Rakennustieto Oy.

InfraRYL 23211 Kylvönurmikot. Rakennustieto Oy.

InfraRYL 23212 Siirtonurmikot. Rakennustieto Oy.

InfraRYL 23213 Emulsiokylvönurmikot. Rakennustieto Oy.

Virolainen Kaija, Tuominen Veera ja Lauren Tuija, 2013. Kukkaniitty viheralueelle. Gummerus Kirjapaino Oy.

Kuntta

Kuntta on metsäalueelta, lähinnä mäntykankailta, siirretty metsänpohjamatto, joka sisältää pääasiassa luonnon varpukasvillisuutta ja sammalta. Kunttaa voidaan myös viljellä. Varpu on puuvartinen, tyveltä asti haarova, alle 0,5 metriä korkea kasvi.

Kunttaa voidaan käyttää, kun halutaan palauttaa rakennustöiden jälkeen luonnonmukainen maanpeitekasvusto. Kunttaa käytetään usein muun muassa nurmikon tilalla helppohoitoisuuden vuoksi ja haluttaessa luonnonmukaista ilmettä. Kunttaa voidaan asentaa myös jyrkkäpiirteiseen maastoon.

Kunttaa kerätään pääosin tulevilta hakkuualueilta. Kuntta irrotetaan kasvualustastaan sahaamalla. Kenttäkerrosta kerätään joko paloina, jotka sisältävät puolukat, kanervat ja mustikat sammalineen, tai lavoilla 1 neliömetrin paloina tai 2–3 metrin pituisina rullina.

Kunttalevyjä voidaan myös nostaa kasvillisuuspaakkuina rakennuskohteesta ennen töiden aloittamista tulevaa maisemointia varten. Tällöin kunttapalat säilytetään kosteassa maastonkohdassa. Kuntan ja pintamaan mukana säilyy kohteen nykyinen kasvillisuus sekä maan siemenpankki ja kasvien juuria, joista uusi kasvillisuus lähtee luontaisesti kasvuun.

Kuntan laatuvaatimukset ja asennus

Metsänpohjakuntta voidaan asentaa suoraan tasoitettuun maahan, mikäli maa on luonnostaan hapanta. Paras asennusaika on kevät tai syksy.

Pohjamaan tulee olla ravinteiltaan köyhää ja kosteutta pidättävää moreenia, hienoa hiekkaa, hietaa tai hietamoreenia. Jos pohjamaa ei ole kuntalle luontainen, pohjamaan päälle asennetaan suodatinkangas ja sen päälle hienoa hiekkaa, hietaa tai hietamoreenia. Pohjamaan tulee olla rikkakasviton ja tasainen.

Kuntta sopii puolivarjoiselle tai varjoiselle kasvupaikalle, sillä paahteessa se kuivuu helposti. Kunttamatot tulee asentaa tiiviisti toisiaan vasten, ja alkuvuosina kuntta tarvitsee runsaasti kosteutta. Asennustyön jälkeen tulee varautua kasteluun.

Kohteeseen valitaan samantyyppisestä kasvupaikasta kerättyjä kenttäkerrospaloja tai pintamaan mättäitä.

Kunttamateriaalin vastaanoton yhteydessä tarkastetaan, ettei sen mukana ole kulkeutunut kasvinterveyden kannalta vaarallisia tuholaisia tai tauteja.

Kuntta ei kestä kulutusta eikä lumen kasausta.

Kuntan hoito

Oikein asennettuna kuntta jatkaa kasvuaan heti asennuksen jälkeen. Se on helppohoitoinen maanpeite, jota ei juuri tarvitse huoltaa. Huolloksi riittää lähinnä vain kunttaan kuulumattomien kasvilajien poistaminen.

Kunttaa ei tarvitse lannoittaa.

Kuntan kasvillisuus

Kasvillisuus on kunttalevyissä valmiina. Suunnittelun yhteydessä määritellään kohteen kasvuolosuhteet ja kasvillisuustyyppi, jotta paikalle saadaan oikeanlaisesta kasvupaikasta irrotettuja kunttalevyjä.

Kunttiin liittyvät ohjeet

InfraRYL 23342 Kuntta. Rakennustieto Oy.

InfraRYL 11112.3.4 Nurmikoiden ja metsänpohjakasvillisuuden siirtäminen. Rakennustieto Oy.

Lisää niittyihin, nurmiin ja kunttiin liittyviä ohjeita

InfraRYL – Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset RYL on työväline hyvän rakennustavan mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen sekä auttaa sopimusten laadinnassa ja tulkinnassa. Kasvillisuuden toimitus- ja takuuehdot Viherurakoitsija vastaa kaikista tekemistään töistä ja antaa niille sopimuksen mukaisen takuun. Elävän kasvillisuuden osalta otetaan huomioon Viherympäristöliitto ry:n hyväksymät taimien toimitus- ja takuuehdot viherrakentamiseen. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT '17 Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT '17 esittelee keskeisimpien vihertöiden ja käytettävien materiaalien yleiset laatuvaatimukset. Viheralueiden kunnossapidon yleinen työselostus VKT 2021 Viheralueiden kunnossapidon yleinen työselostus VKT 2021 -julkaisu on tarkoitettu valtakunnalliseksi viheralueiden kunnossapidon yleiseksi työselostukseksi ja laatuvaatimusasiakirjaksi. Katuympäristön suunnitteluopas Kirjassa tuodaan esille merkittävimpien katuympäristön elementtien, kadun rakenteiden, kalusteiden ja istutusten suunnittelua ja rakentamista koskevia yleisiä periaatteita sekä yksityiskohtaista materiaali- ja mitoitustietoa. Katuvihreä – opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon Suomen kuntatekniikan yhdistys julkaisu 20. Jyväskylä, 1999. Niityt ja maisemapellot – Kunnossapidon yleiset työohjeet Maisemapellot ja niityt ovat arvokkaita ympäristön viihtyisyyden, virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Luonnon monimuotoisuus