Kasvualustat katu- ja viheralueilla
Kasvualustalla tarkoitetaan kasvillisuusalueen maakerroksia, joihin kasvin juuret kiinnittyvät ja jossa ne kasvavat. Kasvualustaratkaisun valintaan vaikuttavat kasvualustan alusta tai pohjamaa, vesiolosuhteet, kantavuus ja käyttö- tai sijoituspaikka.
Noppakivet erottavat istutusalueen ja nurmikon kasvualustat toisistaan, joten nurmikko ei pääse leviämään istutusalueelle helposti.
Kasvualustan ominaisuuksiin vaikuttavat pohja- ja kylvö- tai istutuskerroksessa käytettävät maa-ainekset sekä niiden määräsuhteet, happamoitumisen vastustuskyvyn ja ravinnereservien muodostuminen sekä mahdollinen katteiden käyttö.
Katualueilla riittävä kasvualusta tulee varmistaa ottamalla huomioon kadunrakennekerrosten ulottuminen kadun pintakerroksia leveämmälle, mikä pienentää esimerkiksi keski- ja erotuskaistojen kasvualustatilaa.
Tuotteistetut kasvualustat
Tuotteistetut kasvualustat on tehty sekoittamalla keskenään eri raaka-aineita, minkä jälkeen kasvualusta on yleensä seulottu. Tuotteistettujen kasvualustojen koostumus selviää tuoteselosteesta.
Tuotteistettujen kasvualustojen laatuvaatimukset on esitetty InfraRYL:n luvussa 23111.
Peltomulta
Ruoka- eli peltomullalla tarkoitetaan erilaisia pelloilta kuorittuja ja käsittelemättömiä maa-ainesseoksia, joihin ei ole lisätty lannoitevalmisteita, lantaa eikä teollisuudesta peräisin olevia maa-aineksia ja joita ei ole teknisesti käsitelty seuloen.
Ruokamulta on laissa mainittu termi peltomullalle. Peltomultaa voidaan käyttää suunnitelma-asiakirjoissa mainituissa kohteissa.
Käsittelemättömän peltomullan toimittajan ei tarvitse olla rekisteröitynyt, ja käsittelemätöntä peltomultaa saa luovuttaa ja myydä ilman tuoteselostetta.
Kompostin käyttö maanparannuksessa aktivoi maaeliöstön kehittymistä. Lisäksi on huomioitava jätevesilietekompostin raskasmetallipitoisuudet.
Kasvualustaa voidaan parantaa lisäämällä esimerkiksi jotain seuraavista:
- kastelukiteet (TerraCottem)
- sienijuuri eli mykorritsa-valmisteet
- biohiili.
Kasvualustojen alusta
Kasvualustojen alustan tulee soveltua kasvillisuudelle. Alusta voi olla täyttömaa, kallio tai pohjamaa tai kansirakenne. Alustoissa noudatetaan InfraRYL:n viimeisintä versiota.
Katurakenteissa louhepenkereen luiskat loivennetaan maa-aineksella InfraRYL luvun 18112 mukaisesti. Saman luvun mukaisesti liikennöimättömällä alueella louhepenkereen yläpinta verhoillaan tiiviiksi siten, että kasvualusta ei valu louheen sisään.
Kantava kasvualusta
Kantavaa kasvualustaa käytetään muun muassa kivetyillä pinnoilla, kuten aukioilla, jalankulku- ja paikoitusalueilla sekä kapeilla väli- ja erotuskaistoilla, ja aina kun pinnan kantavuusvaatimusten takia ei ole mahdollista käyttää tavallista kasvualustaa.
Kantavan kasvualustan ohjeita sovelletaan aina kohdekohtaisesti. Käytettävä ratkaisu tulee esittää ainakin kohteen suunnitelman rakennepoikkileikkauksissa.
- Vantaan katupuille tehdään kantava kasvualusta aina, kun kulkupinnoite ulottuu puuhun asti.
- Puiden tyvelle laitetaan maaritilä ja sen säädettävä aluskehikko.
- Kantava kasvualusta pyritään tekemään mahdollisimman yhtenäisenä.
- Kantavaa kasvualustaa on oltava vähintään 25 m3 puuta kohden.
- Kantavan kasvualustan leveys on vähintään 3 metriä ja syvyys 1–1,5 metriä.
- Kantava kasvualusta voi ulottua myös kevyen liikenteen väylän alle.
- Kapealla erotuskaistalla kantava kasvualusta rakennetaan siten, että se jatkuu kevyenliikenteen väylän alle koko matkan myös kulkuväylän pituussuunnassa.
- Kantava kasvualusta sijoitetaan aina erilleen vesihuolto- ja kaapeliverkostosta.
- Kantavan kasvualustan päälle tulevaa pinnoitetta valittaessa on huomioitava juuriston veden- ja hapensaanti.
- Asfalttipintaa tai kiveystä käytettäessä kasvualustaan asennetaan ilmastusputket.
- Puiden vedensaantia voidaan parantaa myös pinnan kallistuksilla.
- Käytetään biohiiltä, hidasvaikutteisia lannoitteita ja kastelukiteitä (TerraCottem).
Paikalla tehty kasvualusta
Paikalla tehtävällä kasvualustalla tarkoitetaan paikalla olevista maa-aineksista niitä sekoittamalla ja sopivia maanparannusaineita ja lannoitteita lisäämällä valmistettua kasvualustaa.
Vantaan kaupunki edellyttää, että paikalla olevien maa-ainesten hyötykäyttöä edistetään. Mahdollisuutta hyödyntää kaivumaita jo syntypaikalla tulee arvioida jokaisessa suunnittelu- ja rakentamishankkeessa.
Paikalla tehtäviä kasvualustoja käytetään metsityksillä, taajamien ulkopuolisten alueiden maisemanurmetuksilla ja luonnonmukaisilla istutusalueilla.
Kasvualustat kierrätysmaista
Kierrätysmaat ovat hankkeissa syntyviä kaivumaita, jotka voidaan käyttää uudelleen esimerkiksi kasvualustoiksi tai niiden valmistamiseen sekä maastonmuotoiluihin ja täyttöihin.
Vantaan kaupunki edistää kierrätysmaiden käyttöä kasvualustojen valmistuksessa osana kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. Tavoitteena on, että kaikissa rakennushankkeissa selvitetään käytettävissä olevat maa-ainekset ja että viherrakentamisessa käytetään ensisijaisesti kierrätettyjä maa-aineksia.
Mitä lähemmäksi alkuperäistä syntypaikkaa maamassat saadaan hyötykäyttöön, sitä pienemmäksi jäävät kustannukset ja päästöt, sillä suurin osa päästöistä syntyy maamassojen kuljetuksesta. Samalla vähennetään maankaatopaikalle päätyvien jätteeksi muodostuvien maiden määrää.
Kun maa-aines säilytetään mahdollisimman vähän käsiteltynä ja mahdollisimman lyhyen aikaa varastoituna, säilyy myös maaperäeliöstö, maaperän siemenpankki ja humus sekä siihen sitoutunut hiili. Kierrätyskasvualustoihin ei käytetä maa-ainesjätettä.
Kierrätysmaiden käytön periaatteet
Kierrätys edellyttää suunnitelmallisuutta alueidenkäytön suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Kierrätysmaiden käyttöä ohjaavat seuraavat pääperiaatteet:
- massatasapaino
- maa-ainesten kierrätys kasvualustoissa
- ekologinen monimuotoisuus
- maaperän suojaaminen ja säilyttäminen kohteessa (”kaivamattoman maan periaate”).
Lisää kasvualustoihin liittyviä ohjeita
InfraRYL. 23110 Kasvualustat. Rakennustieto Oy.
InfraRYL. 23113 Kantava kasvualusta. Rakennustieto Oy.