Katuluokat
Katujen toiminnallisella luokittelulla kuvataan katujen verkollista asemaa ja ohjataan niiden liikenteellistä mitoitusta. Keskeistä on verkon jatkuvuus. Katutilan ratkaisuilla ja materiaaleilla tuetaan katuluokan tunnistettavuutta ja yhtenäisyyttä sekä viestitään esimerkiksi toivotusta ajonopeudesta.
Toiminnallisen katuluokan lisäksi kadun mitoitukseen vaikuttavat ympäröivä maankäyttö ja aluetyyppi. Mitä pienempään katuluokkaan mennään, sitä enemmän ympäröivä maankäyttö vaikuttaa ja päinvastoin. Poikkeaminen katuluokan tyyppipoikkileikkauksesta ja muu tapauskohtainen harkinta on aina tehtävä yhdessä kaupungin liikennesuunnittelun kanssa.
Pyöräliikenteen tavoiteverkon jatkuvuus on huomioitava kadun poikkileikkauksessa kadun toiminnallisesta luokasta riippumatta. Kävely-yhteyksien jatkuvuus ja laatu on varmistettava kävelyn edistämisohjelman mukaisesti.
Jalkakäytävien tulee täyttää vähintään esteettömyyden perustason vaatimukset, jolloin niiden kaltevuus saa olla korkeintaan 8 prosenttia. Esteettömyyden erikoistason alueilla pituuskaltevuus saa olla korkeintaan 5 prosenttia.
Pääkatu
Pääkatu on seudullista sekä kaupungin aluekeskusten ja pääteiden välistä liikennettä palveleva katu. Pääkatu on varustettu pääasiassa tasoliittymin ja nopeusrajoitus on 40–50 kilometriä tunnissa. Pistemäiset 30 km/h nopeusrajoitukset ovat mahdollisia. Raskas liikenne on pääkaduilla luonteenomaista.
Kaistoja on yksi tai kaksi suuntaansa – jälkimmäisessä tapauksessa kaistat erotellaan yleensä keskikaistalla. Pyörätie toteutetaan molemmin puolin katua eroteltuna jalkakäytävästä.
Bussipysäkit toteutetaan pääkaduilla pysäkkisyvennyksinä.
Kadunvarsipysäköinti pääkadun varressa ei ole sallittua. Keskusta-alueilla kadunvarsipysäköinti on kuitenkin tapauskohtaisesti harkittavissa.
Pääkaduille ei sallita uusia tonttiliittymiä.
Alueellinen kokoojakatu
Alueelliset kokoojakadut ovat pääkatuverkkoa täydentäviä aluekeskusten ja pääteiden välisiä yhteyksiä tai alueiden sisäisiä yhteyksiä. Nopeusrajoitus on 30–40 kilometriä tunnissa, myös 50 km/h nopeusrajoitus on paikoin mahdollinen. Raskas liikenne on alueellisilla kokoojakaduilla mahdollista.
Kaistoja on yksi suuntaansa. Liittymissä varaudutaan lisäksi kääntyvien kaistoihin. Pyörätie toteutetaan molemmin puolin katua. Tarvittaessa jalankulku ja pyöräily erotellaan toisistaan kiviraidalla.
Bussipysäkit toteutetaan joko ajoratapysäkkeinä tai pysäkkisyvennyksinä. Pysäkkityyppi määritetään kadun liikennemäärän, raskaan liikenteen määrän ja bussiliikenteen vuoromäärän perusteella.
Kadunvarsipysäköinti alueellisen kokoojakadun varressa ei ole lähtökohtaisesti sallittua. Kadunvarsipysäköinti on kuitenkin mahdollista maankäytölliset tarpeet, kuten kivijalkaliiketilat, huomioiden.
Alueellisella kokoojakadulla voi olla tonttiliittymiä harvasti.
Paikallinen kokoojakatu
Paikallinen kokoojakatu on kaupungin (suur-)alueiden sisäistä liikennettä palveleva katu, joka yhdistää tonttikadut pääkatuihin tai alueellisiin kokoojakatuihin. Nopeusrajoitus on 30–40 kilometriä tunnissa riippuen muun muassa ajoradan leveydestä ja ympäröivästä maankäytöstä. Raskas liikenne ei ole paikallisilla kokoojakaduilla toivottavaa, ellei kyseessä ole teollisuusalue.
Kaistoja on yksi suuntaansa. Pyörätie ja jalkakäytävä toteutetaan vähintään toiselle puolelle katua ja tarvittaessa jalankulku ja pyöräily erotellaan toisistaan kiviraidalla. Toisella puolella katua voi riittää pelkkä jalkakäytävä.
Bussipysäkit toteutetaan lähtökohtaisesti ajoratapysäkkeinä bussiliikenteen vuoromäärä huomioiden. Teollisuusalueilla pysäkkisyvennykset ovat mahdollisia liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.
Kadunvarsipysäköinti paikallisen kokoojakadun varressa on lähtökohtaisesti sallittua.
Tonttiliittymät paikallisen kokoojakadun varressa ovat mahdollisia.
Tonttikatu
Tonttikatu palvelee kadun varrella olevaa paikallista maankäyttöä. Tonttikaduilla on tyypillisesti vain vähän liikennettä ja kadut ovat lyhyitä. Läpiajo voi olla estetty. Nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa, teollisuusalueilla 30–40 km/h. Raskas liikenne sallitaan tarvittaessa.
Kaistoja on yksi suuntaansa. Tonttikaduilla pyöräily sijoittuu yleensä moottoriajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle.
Tonttikaduilla ei lähtökohtaisesti ole linja-autoliikennettä. Ajoratapysäkit ovat tarvittaessa mahdollisia.
Kadunvarsipysäköinti tonttikadun varressa on sallittua.
Tonttiliittymät ovat sallittuja.
Kävelykatu
Tieliikennelainsäädännössä kävelykadulla tarkoitetaan jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua katua, joka on osoitettu liikennemerkein kävelykaduksi.
Mikäli huoltoliikennettä ei voida järjestää muiden katujen tai maanalaisten järjestelyjen kautta, voidaan kiinteistöjen hoidolle välttämätön huoltoliikenne sallia kävelykaduilla erillisellä lisäkilvellä. Vilkkailla kävelykaduilla huoltoliikenne ajoitetaan yleensä vilkkaimpien aikojen ulkopuolelle.
Katutilan jäsentely perustuu pääasiassa kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin. Pelastuskalustolle ja huoltoliikenteelle tulee varata riittävä vapaa tila kadun keskiosasta. Kävelykadun suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä näkövammaisten että liikuntavammaisten vaatimukset ympäristön hahmottamiseksi. Kävelykatuympäristöt ovat Vantaalla esteettömyyden erikoistasoa.
Lisäksi kävelykadun sijainnin mukaan suunnittelussa on otettava huomioon Vantaan kaupungin kävelyn edistämisohjelmassa määritetty kävelyn aluetyyppi sekä sille määritetyt laatutavoitteet. Aluetyyppien laatutavoitteet toimivat lähtökohtina, jotka asettavat raamit kävely-ympäristön kehittämisen suunnittelulle ja toteutukselle. Ne eivät kuitenkaan rajaa liikaa tai estä perusteltuja poikkeuksia.
Pyöräkatu
Pyöräkatu on katu, jossa on ajorata ja yleensä jalkakäytävä. Pyöräkadulla voi ajaa autolla, mutta pyöräliikenteelle annetaan esteetön kulku ja autojen ajonopeus sovitetaan pyöräliikenteen mukaiseksi. Pyöräkadut merkitään aina E28 ”Pyöräkatu” ja E29 ”Pyöräkatu päättyy” -liikennemerkeillä.
Jalankulku pyritään lähtökohtaisesti erottelemaan ajoneuvoliikenteestä jalkakäytävillä, mutta vähäliikenteisimmillä pyöräkaduilla jalankulku voidaan ohjata myös ajoradalle.
Pyöräkatuja voidaan toteuttaa sellaisille autoliikenteen verkon paikallisille kaduille, jotka toimivat pyöräilyn pääreitteinä ja joissa pyöräliikenteen määrät ovat suuria. Pyöräkadut toimivat parhaiten tiiviisti rakennetuissa ja rauhallisissa liikenneympäristöissä. Rauhallisten katujen risteyksissä pyöräkaduille pyritään antamaan etuajo-oikeus.
Pyöräkaduilla autoliikenteen määrä ei saisi olla merkittävästi pyöräliikenteen määrää suurempi. Tarvittaessa autoliikenteen määrää voidaan vähentää esimerkiksi yksisuuntaistamalla kadun autoliikenne, vähentämällä pysäköintipaikkojen määrää tai alentamalla kadun houkuttelevuutta esimerkiksi hidasteilla.
Tilanteen mukaan pyöräkadut voivat toimia tonttikatuina tai paikallisina kokoojakatuina.
Pyöräkatu mitoitetaan aina tapauskohtaisesti. Pyöräkaduille voidaan toteuttaa viherkaistoja ja pysäköintiä, joka sijoitetaan pysäköintitaskuihin ajoradan ja jalkakäytävän väliin.
Pihakatu
Pihakadulla tarkoitetaan jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti käytettäväksi tarkoitettua ja liikennemerkein sellaiseksi osoitettua katua. Pihakatu osoitetaan liikennemerkein E24 ”Pihakatu” ja E25 ”Pihakatu päättyy”.
Pihakadulla yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja huomaa liikkuvansa hänelle ja jalankulkijoille yhteisesti tarkoitetulla alueella, jossa tulee ajaa hitaasti ja väistää jalankulkijoita. Pihakaduksi soveltuvat kadut, joiden liikennemäärät jäävät niin vähäisiksi, ettei liikennemuotojen erottelu ole tarkoituksenmukaista.
Ajonopeus ei saa ylittää 20 kilometrin tuntinopeutta. Ajoneuvojen pysäköinti on sallittua ainoastaan pysäköintiin merkityillä alueilla.
Kylätie ja 2–1-tie
Kylätie ja 2–1-tie ovat kevyitä ratkaisuja, joilla kustannustehokkaasti saadaan parannettua jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteita. Näitä voidaan käyttää myös, jos tilaa jalkakäytävän tai pyörätien toteuttamiselle ei ole.
Ratkaisut soveltuvat käytettäviksi liikennemäärän ollessa alle 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja nopeusrajoituksen korkeintaan 40 km/h. Liikennemäärän ollessa 1 000–3 000 ajon./vrk voi nopeusrajoitus olla korkeintaan 30 km/h.
Pyöräliikenteen baana
Pyöräliikenteen baanat ovat Vantaan pyöräliikenneverkon korkeatasoisimpia yhteyksiä. Baanat on suunniteltu palvelemaan pitkämatkaista ja nopeavauhtista pyöräilyä huomioiden seudullinen jatkuvuus. Ne mahdollistavat sujuvat yhteydet aluekeskusten välillä.
Pyöräliikenteen baanat sijaitsevat tavanomaisesti rata-, katu- tai viherkäytävien yhteydessä. Väylän tyyppi voi vaihdella ympäristön olosuhteiden mukaan. Baanat on eroteltu autoliikenteestä ja jalankulusta ja niiden suunnittelussa tavoitteena on minimoida risteämiset ajoneuvoliikenteen kanssa.
Baanojen geometria on loiva pysty- ja vaakasuunnassa ja jyrkkiä ja pitkiä nousuja vältetään.
Baanojen suunnitteluperiaatteena on mahdollistaa mahdollisimman tasavauhtinen pyöräily ilman pysähdyksiä, ja siksi tulee välttää risteämisiä autoliikenteen kanssa.
Baanoilla on seudullisesti sovittu numerointi, opastusilme ja merkitsemistapa maastoon.
Erilliset jalkakäytävät ja pyörätiet
Erillisillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä tarkoitetaan ajoradasta irrallisia yhteyksiä. Yhteydet voivat olla esimerkiksi katujen varsilla olevia jalankulku- ja pyöräteitä yhdistäviä reittejä tai puistoreittejä.
Pyöräilyn pääreiteillä pyörätie on lähtökohtaisesti eroteltu muista liikkumismuodoista. Muutoin pyöräily tapahtuu joko jalkakäytävän kanssa yhdistetyllä pyörätiellä tai ajoradalla. Kaupunkialueella jalkakäytävät ja pyörätiet ovat valaistuja ja talvikunnossapidettyjä yhteyksiä.
Liikenneympyrä eli kiertoliittymä
Liikenneympyrä eli kiertoliittymä on tasoliittymä, jossa liikenne kiertää liittymän keskellä olevaa saareketta vastapäivään yhdellä tai useammalla ajokaistalla. Kaikilla tulosuunnilla on liikennemerkillä osoitettu ajoneuvoille väistämisvelvollisuus kiertotilassa ajaviin nähden.
