Kasvillisuuden suojaus ja istutusten rajaaminen

Puita ja istutuksia suojataan rakenteilla esimerkiksi tallomista, tuhoeläimiä ja rakennustöiden aiheuttamia vahinkoja vastaan. Istutusastioilla ja köynnöstuilla voidaan myös rajata tilaa, ohjata liikkumista ja rytmittää katutilaa.

Katupuut suojataan kehikoilla kolhuilta.

Kasvillisuuden suojaustarpeet

Kasvillisuus tarvitsee suojausta seuraavissa tapauksissa:

nykyisen kasvillisuuden suojaus rakentamisen aikana, jolloin väliaikaiset rakenteet puretaan rakentamisen päätyttyä
pengerrys- ja täyttöalueilla käytettäviä puun juuristoalueen toimenpiteitä varten
istutetun kasvillisuuden suojaus tuhoeläimiltä, kuten jyrsijöiltä
istutetun kasvillisuuden suojaaminen tallaukselta
ikivihreiden kasvien suojaaminen kevättalven auringon kuivattavalta vaikutukselta
katupuiden suojaaminen esimerkiksi lumenaurauksen aiheuttamilta kolhuilta hoidetaan rungonsuojilla.

Nykyisen kasvillisuuden suojaaminen rakentamisen aikana

Suojattavat puut, pensaat, varpukasvillisuusalueet, kosteikot ja muut kasvillisuusalueet merkitään suunnitelma-asiakirjoihin ja suojaustoimenpiteet määritellään työselitykseen.

Työskentelyalueella olevat säilytettävät puut, pensaat ja kasvillisuusalueet suojataan siten, että kasvien maanpäälliset ja maanalaiset osat eivät vahingoitu. Säilytettäväksi tarkoitetuille puille, pensaille ja muulle kasvillisuudelle määritellään suojausluokka.

Suojaustoimenpiteet on suojaamisperusteen pohjalta jaettu kolmeen luokkaan (InfraRYL Taulukko 11113:T1 Kasvillisuuden suojausluokat). Käytettävät suojaustoimenpiteet määräytyvät näiden luokkien perusteella.

Kasvillisuuden vaihtoehtoisia suojaamistapoja ovat aidan rakentaminen yksittäisen kasvin tai kasviryhmän ympärille ja puun suojaaminen. (InfraRYL ja VRT ’17 luku 11113 Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet)

Puiden suoja-aitaus ulotetaan 1,5 metriä latvuksen ulkopuolelle. Jos säilytettävien puiden juuristoalueella liikutaan koneilla tai pidetään tilapäisrakennelmia, suojataan juuristo ja runko.

Puun runko suojataan rungon ympäri pystyyn kiinnitetyillä lankuilla tai soiroilla. Lankut ja soirot ulotetaan puun alempiin oksiin, kuitenkin enintään 4 metrin korkeuteen. Rungon ja lankkujen tai soirojen väliin asennetaan pehmuste, kuten umpisolumuovi. Lankut ja soirot asetetaan siten, että ne eivät nojaa puun juuriin.

Juuriston alue suojataan maan päälle levitetyllä 100 millimetrin hiekkakerroksella, jonka päälle levitetään 250 millimetrin murskekerros. Hiekkakerroksen sijasta voidaan käyttää N3-suodatinkangasta.

Suurien puiden juuria katkotaan mahdollisimman vähän, jotta puut pysyvät tukevasti pystyssä. Kaivutöitä ei tehdä 1,5 metriä lähempänä säilytettävien puiden latvuksen reunaa. Jos joudutaan kaivamaan tätä lähempänä, asiasta sovitaan Vantaan kaupungin valvojan kanssa.

Vahingoittuneet halkaisijaltaan yli 20 millimetriset juuret hoidetaan asianmukaisesti.

Istutettujen kasvien suojaus

Kanit ja muut jyrsijät aiheuttavat pahimmat tuhot talviaikaan, joten pääasiassa suojataan puuvartisia kasveja. Istutettujen puiden rungon ympärille määritellään myyrä- ja kanituhot estävä rungonsuojus vähintään yhden metrin korkeuteen asti.

Taimivaiheen puiden suojaamiseen on valmistettu valmiita spiraalimaisia muovisuojia tai muoviputkia. Pensasalueet ja puuistutukset voi suojata myös tiheäsilmäisellä metalliverkolla. Metallinen suojaverkko on muovista varmempi.

Kasvit suojataan yksittäin tai ryhmissä pienisilmäisellä tukevalla metalliverkolla. Metsitystaimien tyvet suojataan vähintään 20 senttimetrin korkuisella tyvikauluksella.

Istutetun kasvillisuuden suojaksi voidaan pystyttää joko väliaikaiset puiset kulkuesteaidat tai pysyvät metalliset matalat suoja-aidat. Puisten suoja-aitojen piirustukset löytyvät InfraRYL ja VRT 17 luvussa 32230.

Vantaan tyyppikaidemallistossa on metalliset 35 ja 50 senttimetrin korkuiset lattateräksestä valmistetut istutusten suoja-aidat. Matalampaa aitaa käytetään matalien kukkaryhmien rajauksena, ja korkeampaa vastaavasti korkeiden istutusten rajauksena ja suojana.

Kevätahavalle arat havupensaat ja ikivihreät lehtipensaat suojataan kevätauringon kuivattavalta vaikutukselta.

Perinteisesti suojaaminen tehdään käärimällä havun ympärille säkkikangasta tai varjostusverkko. Kaupoissa myydään myös niin sanottuja varjostushuppuja.

Talvisuojaukset tehdään ennen pakkasten tuloa. Suojaukset poistetaan keväällä roudan sulettua.

Kasvillisuutta on suojattu kävelytien varrella matalalla harmaalla aidalla. Takana verkkoaitainen urheilukenttä.

Kasvillisuuden suojaamiseen liittyvät ohjeet

InfraRYL 11113 Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet. Rakennustieto Oy.

InfraRYL 32230 Puuaidat. Rakennustieto Oy.

Istutusten rajaaminen rakenteella

Rajaamalla istutusaluetta rakenteella saadaan alueen ilmeestä viimeistelty ja samalla rakenne suojaa istutuksia tallaamiselta. Rakenne voi olla näkyvä, reunatuen- tai tukimuurinomainen aihe tai maan pinnan tasoon upotettu reunus.

Istutusten rakenteellisella rajaamisella on monia käytännön hyötyjä. Rakenne muun muassa:

estää rikkaruohoja ja nurmikkoa leviämästä istutusalueelle ja helpottaa näin myös kunnossapitotyötä
estää istutuksia leviämästä ulos niille tarkoitetulta istutusalueelta
suojaa istutuksia aurauksen tai muun kunnossapidon aiheuttamilta vaurioita
vähentää kulkua istutusalueella ja ajoa istutusalueen poikki
estää samalla kiveyksen vapaan reunan purkautumisen, mikäli istutusalueen rajauksen toisella puolella on kiveys.

Rajaava rakenne tulee olla upotettu maan sisään riittävän syvälle, jotta rakenne pysyy paikallaan ja jotta se estää tehokkaasti kasvien leviämistä.

Istutusalueen rajaamiseen soveltuvia rakenteita ja rakennemateriaaleja

Graniittireunatuki on yleisesti istutusten rajaamiseen käytetty, näkyvä ja kaupunkimainen rakenne.
Istutusten rajaamiseen soveltuvat kiven eri pintakäsittelyt.
Leveys on kohteen mukaan joko 8, 10, 17 tai 22 senttimetriä. Mitä leveämpi reunatuki on, sitä näyttävämpi se on aiheena; myös paasikivimuuri soveltuu käytettäväksi istutusten rajaukseen.
Reunatuki upotetaan ainakin osittain maahan. Näkyvä korkeus voidaan määritellä kohteen mukaan, kuitenkin niin, että maan alle jää rakenteesta noin 150 millimetriä. Reunatuki voi myös olla kokonaan upotettu maan pinnan tasoon.
Perustus tehdään kohteen mukaan murskepatjan varaan, maakosteaan betoniin tai betoniperustuksena.
Luonnonkivipäällysteissä noudatetaan SFS-standardeja.

Betonireunatuki upotetaan ainakin osittain maahan. Näkyvä korkeus voidaan määritellä kohteen mukaan, kuitenkin niin, että maan alle jää rakenteesta 150 millimetriä. Reunatuki voi myös olla kokonaan upotettu maan pinnan tasoon.
Reunatuen leveys on 6, 10 tai 17 senttimetriä.
Väri on yleensä harmaa.
Perustus tehdään kohteesta riippuen joko murskepatjan varaan, maakosteaan betoniin tai järeämmille reunatuille betoniperustuksena.

Teräksisen reunalistan mahdollisia materiaaleja ovat:

galvanoitu teräs
käsittelemätön teräs
Cor-Ten-teräs.

Teräksisen reunalistan vahvuus ja korkeus valitaan suunnitelman mukaan. Vahvuus riippuu muun muassa maan päälle tulevan osan korkeudesta ja ulkonäkötavoitteista. Tuotteen materiaalin tulee olla säänkestävä.

Saatavilla on myös valmistuotteita.

Istutusten rajaamiseen liittyvät ohjeet

InfraRYL 22111 Reunatuet luonnonkivestä. Rakennustieto Oy.

SFS 7017 Betonista tai luonnonkivestä tehdyille päällystekiville, -laatoille ja reunakiville eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.

SFS-EN 1343 Ulkotilojen reunakivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.

SFS-EN 1340 + AC Betoniset reunakivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.

Katupuiden suojavarusteet

Katupuut tarvitsevat suojausta sekä rungon kolhimista vastaan että juuriston suojaamiseksi. Vantaalla ei ole omaa mallistoa, ja malleja on käytössä useita.

Katupuut tulee aina varustaa rungonsuojilla, sillä niiden läheisyydessä tehdään lumenauraustöitä tai puun läheisyyteen pysäköidään autoja.

Rungonsuojat asennetaan estämään ja vähentämään katupuiden runkoon kohdistuvia kolhuja. Lumenkasaus ja liukkauden torjunta aiheuttavat helposti puunrungoille vaurioita. Metallisia rungonsuojia löytyy monen näköisenä useiden valmistajien mallistoissa.

Rungonsuojat ovat yleensä 1–1,5 metriä korkeita.

Rungonsuoja voidaan joko kiinnittää maaritilään tai työntää maahan puun juuristoalueelle paikoissa, joissa puiden alla kasvaa nurmikkoa tai muuta kasvillisuutta.

Suojaukset vaativat jatkuvaa silmälläpitoa ja huoltoa. Vinot ja vaurioituneet kalusteet voivat aiheuttaa vakavia vaurioita puiden rungoille.

Rungonsuojan rakenteen tulee olla avautuva, jotta se voidaan vaihtaa puuta vahingoittamatta.

Juuristosuoja on yleensä rei’itetty valurautainen metalliritilä, joka suojaa puun juuristoa ja kasvualustaa painumiselta, mutta päästää läpi kosteuden sekä takaa juuriston hapensaannin. Maaritilöihin on usein liitetty avattavia huoltoluukkuja.

Maaritilöitä käytetään yleisesti kantavan kasvualustan kanssa puuistutuksissa sidottujen ja ladottavien päällysteiden alueilla.

Maaritilän alla olevan kasvualustan suojana voidaan käyttää soraa, joka ehkäisee rikkaruohojen kasvua, mutta ei estä juuriston hapen saantia.

Maaritilän tulee olla samassa tasossa kuin ympäröivä pinnoite. Juuristosuojan täytyy kestää satunnaisesti ajoneuvon yliajoa. Maaritilän korkeuden säätö hoidetaan sen alle tulevan tukikehikon avulla.

Maaritilät asennetaan tavallisesti maanalaisen tukikehikon tai -rakenteen varaan. Tukikehikko tai -rakenne tukee ritilää ja pitää ritiläelementit kohdallaan. Tukirakenne voi olla metalliverkko- tai betonirakenteinen kehikko.

Tukikehikon on hyvä olla sellainen, että sen asentoa voidaan säätää vielä päällystystöiden yhteydessä, jotta maaritilä saadaan säädettyä samaan tasoon päällysteen pinnan kanssa.

Istutusastiat ja köynnöstuet

Istutusastiat ja köynnöstuet ovat hyvä keino rajata tilaa, ohjata liikkumista sekä rytmittää katutilaa. Niiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon kadun kunnossapito.

Istutusastiat

Kohteissa, joihin ei ole mahdollista rakentaa normaalia maakosketuksessa olevaa kasvualustaa, voidaan käyttää erilaisia istutusastioita ja -laatikoita. Julkisessa tilassa istutusastioiden tulee olla riittävän kookkaita tai painavia, jotta niiden liikuttaminen ilkivaltamielessä ei ole mahdollista.

Istutusastioita valmistetaan kestopuusta, betonista, luonnonkivistä, muovista, metallista ja lasikuidusta.
Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien istutusastioiden tulee olla kestäviä. Maahan sijoitettavien mallien lisäksi on olemassa muun muassa amppelimaisia sekä valaisinpylväisiin tai -laitteisiin ripustettavia ratkaisuja.
Siirrettävillä istutusastioilla saadaan katumiljöön ja aukioiden viihtyisyyttä parannettua keväästä syksyyn, ja ne voidaan tarvittaessa siirtää varastoon talveksi lumenaurauksen tieltä.
Istutusastioihin sijoitetaan usein yksivuotisia kausikasveja, kuten kesäkukkia. Istutusastioihin voidaan istuttaa myös monivuotisia puu- ja ruohokasveja. Kasvien talvehtiminen saattaa olla epävarmaa.
Istutusastian valinnassa sekä sijoituksessa tulee ottaa huomioon sekä kaupunkikuvalliset vaatimukset että kasvien hoito.
Istutusastioissa kasvien vedensaanti on riippuvainen sateista ja kastelusta. Istutusastioiden kastelua helpottamaan on kehitetty monenlaisia astioiden sisään asennettavia kastelusäiliöitä ja kastelujärjestelmäputkistoja.
Liiallinen kosteus on tuhoisaa kasveille, joten astioissa täytyy olla myös liikaveden poistoaukko runsaiden sateiden varalta.

Köynnösten tukivarusteet

Köynnökset ovat näyttäviä, peittäviä ja yleensä vaateliaita syväjuurisia kasveja. Köynnösistutuksia suunnitellessa on tunnettava köynnöslajin tapa kiivetä ja kiinnittyä. Luonnossa köynnökset kiipeävät puiden runkoja pitkin.

Suurin osa köynnöksistä tarvitsee tuen, jota pitkin se pääsee kiipeämään tai johon se sidotaan. Tukea tarvitsevat köynnökset saadaan helposti pysymään halutuissa mitoissa rakentamalla tuet oikeankokoisiksi. Osalla köynnöksistä on kiipeämiseen tarkoitettuja tartuntaosia.

Köynnöksiä voidaan käyttää peittämään seiniä, muureja, pilareita, pergoloita ja kallioleikkauksia. Seinän ja köynnöstuen väliin pitää jättää tuulettuva rako, joka on vähintään 10 senttimetriä.

Köynnöspilareita voidaan käyttää katupuiden tapaan. Köynnös kasvaa suojassa verkkopylvään sisällä ja saa tarvitsemansa tuen verkosta. Köynnöspilarit toimivat kasvutukena ja suojana ulkoisia kolhuja, kuten lumenaurausta, vastaan.
Pergoloiden ja muurien rakenteita suunniteltaessa on muistettava köynnösten juuriston vaatima kasvutila.
Seinustalle voidaan ohjata köynnöksiä puisten tai metallisten ritilöiden tai metallivaijerien varaan. Seinän vieressä on usein ongelmia köynnösten ja routaeristeiden yhteensovittamisessa.
Metalliset köynnösvaijerit ovat tyylikkäitä ja mahdollistavat pitkäkasvuisillekin köynnöksille siistin tuen. Teräksiset vaijerit ovat myös pitkäikäisiä. Köynnösvaijerisysteemeissä on vaijerin lisäksi seinään asennettavia kiinnityselementtejä.

Lisää kasvillisuuteen ja istutuksiin liittyviä ohjeita

InfraRYL – Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset RYL on työväline hyvän rakennustavan mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen sekä auttaa sopimusten laadinnassa ja tulkinnassa. SFS Standardien verkkokauppa Suomen standardisoimisliitto SFS ry myy standardeja sekä sähköisinä että painettuina. Verkkokauppa toimii myös standardien tietokantana, missä voit vapaasti selata standardien viite- ja hintatietoja sekä soveltamisalaa ja sisällysluetteloita. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT '17 Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT '17 esittelee keskeisimpien vihertöiden ja käytettävien materiaalien yleiset laatuvaatimukset. Viheralueiden kunnossapidon yleinen työselostus VKT 2021 Viheralueiden kunnossapidon yleinen työselostus VKT 2021 -julkaisu on tarkoitettu valtakunnalliseksi viheralueiden kunnossapidon yleiseksi työselostukseksi ja laatuvaatimusasiakirjaksi. Katuympäristön suunnitteluopas Kirjassa tuodaan esille merkittävimpien katuympäristön elementtien, kadun rakenteiden, kalusteiden ja istutusten suunnittelua ja rakentamista koskevia yleisiä periaatteita sekä yksityiskohtaista materiaali- ja mitoitustietoa. Katuvihreä – opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon Suomen kuntatekniikan yhdistys julkaisu 20. Jyväskylä, 1999.

Soini, T.  Viherrakentajan käsikirja. 4. painos, 2009. Viherympäristöliitto ry julkaisu 44.

Puistot Kadut