Mari Jaakonaho toimii aluearkkitehtina kaupunkiympäristön toimialalla ja vastaa tiimeineen Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueiden asemakaavoituksesta.
Kohti parempaa kaupunkisuunnittelua – digisti ja yhdessä
Käynnissä oleva kaavoituksen digitalisaatio on merkittävä askel kohti sujuvampaa julkishallintoa. Vantaalla olemme asiassa edelläkävijöitä, ja käyttäneet jo viiden vuoden ajan Matti-järjestelmää, joka yhdistää kaupunkisuunnittelun prosessit ja paikkatiedon, sekä mahdollistaa asukkaiden näkemysten paremman hyödyntämisen.
Sisältö
Valtakunnassa uutteroidaan ahkerasti kaavoituksen digitalisaation parissa ja esimerkiksi valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYHTI otetaan käyttöön vaiheittain 1.1.2024 alkaen.
Digitalisaation tavoitteista todetaan Ympäristöministeriön sivuilla näin: ”Digitalisaation avulla tavoitellaan sujuvampaa ja tehokkaampaa julkishallintoa ja parempia palveluita.”
Valtakunnallinen uusi järjestelmä tulee väistämättä mullistamaan kaupunkisuunnittelua ja sen johtamista koko Suomessa. Meillä Vantaan kaupunkiympäristön toimialalla on kuitenkin oltu edistyksellisen digejä jo kohta viiden vuoden ajan, kun Vantaan paikkatieto- ja toiminnanohjausjärjestelmiin perustuva Matti-järjestelmä on muuttanut maankäytön suunnittelun ja digitalisaation maisemaa kaupungissa.
Mattiin siirryttiin vaiheittain vuosien 2017–2019 aikana. Siirtymä- ja totutteluvaihe alkaa ehkä olla takanapäin. Tehtyjen kyselyiden perusteella vaikuttaa, että Matti on osoittautunut etenkin tehokkaaksi johtamisen välineeksi.
Erityisen innostuneita ollaan järjestelmän mahdollistamista ajantasaisista tilannekuvista. Tilannekuva muodostuu järjestelmään syötetyistä tiedoista. Se kertoo selkeillä kartoilla ja graafeilla joka päivä päivittyen esimerkiksi kuinka paljon ja minkälaisia rakennuslupia on myönnetty tai asemakaavoja käynnistetty tai asetettu nähtäville.
Matin toiminnanohjauksen myötä tiimien vetäjien on entistä helpompi yhteensovittaa töitä ja seurata niiden etenemistä. Enää ei tarvitse käydä koputtelemassa oville ja kuikkimassa piirustuspöydille tietojen metsästämiseksi, kun kaikki ajantasainen tieto löytyy Matin portaalista.
Matti toimii samalla myös valtavana, koko toimialan saavutettavissa olevana tietovarastona, johon kaupungin ulkopuolisilla toimijoillakin on tarvittaessa pääsy. Esimerkiksi pelkästään Vantaan ratikkahankkeella on Matissa jo noin 20 000 dokumenttia ja noin 300 ulkoista käyttäjää.
Asukkaiden näkemykset paremmin esiin
Matti selkeyttää suunnittelun tilannekuvaa ja yksinkertaistaa sekä kaupungin sisäisiä prosesseja että yhteistyöprosesseja ja siten säästää resursseja. Matti myös tuo kaupunkisuunnittelua ja asukkaita lähemmäs toisiaan.
Helposti saavutettava ja luotettava tieto vahvistaa demokratiaa ja lisää asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittymiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Matin tietoja hyödyntäen luodut niin sanotut tarinakartat, joilla ajantasaista suunnittelutietoa voidaan viestiä asukkaille.
Tarinakarttoja on Vantaalla hyödynnetty muun muassa yleiskaavan, ratikan (linkki avautuu ratikan tarinakarttaan) ja jatkossa myös Vantaan seitsemän keskustan kehityssuunnitelmien viestinnässä. Päivittyvät kartat kuvittavat tekstiä suunnittelun edetessä.
Asukkaille tämä tarjoaa mahdollisuuden seurata kaupunkisuunnittelutyötä. Jatkossa tarinakartasta olisi hienoa nähdä myös interaktiivinen versio, jossa asukkaat voisivat jättää kommentteja suunnitelmista tarinakartan yhteyteen.
Tietoa asukkailta suunnittelun työpöydälle kulkee kuitenkin tehokkaasti jo nyt. Vantaan osallisuussivuston, Osallistuvavantaan, karttapohjaisten kyselyiden vastaukset ovat paikkatietomuodossa. Se mahdollistaa asukkaiden näkemysten ja ehdotusten integroinnin suoraan suunnittelupöydälle.
Kun vaikkapa Hakunilassa asemakaavoituksessa suunnitellaan korttelikokonaisuutta, on suunnittelijan mahdollista nähdä, millaisia huomioita kyselyissä on alueella ja sen ympäristössä tehty. Samaan tapaan vaikkapa tiedot asukasmääristä, palveluista, luontoarvoista, maaperästä ja rakentamisen rajoitteista ovat saatavilla paikkatietomuodossa.
Paikkatietojen päällekkäisanalyysit helpottavat suunnittelijan työtä ja parantavat suunnittelun laatua, kun näkökulmat on entistä helpompi ottaa suunnittelussa huomioon.
Mitä Matti voi tarjota jatkossa?
Jo nykyisellään tehtävän jatkuvan systeemin hienosäädön ja yhä paremman prosessienhallinnan lisäksi Matti voisi tulevaisuudessa tarjota merkittäviä mahdollisuuksia tekoälyn ja koneoppimisen avulla.
Järjestelmällä on huimat määrät − ja koko ajan enemmän − tietoa käytössään. Avoimien rajapintojen myötä tiedon määrä kasvaa entisestään.
Käytettävissä olevan tiedon avulla järjestelmä voisi vaikkapa ehdottaa suunnittelussa huomioitavia asioita ja ratkaisuvaihtoehtoja tai vaikkapa sopivia sijainteja uusille toiminnoille, esimerkiksi päiväkodeille. Suunnittelijan työ voisi helpottua ja nopeutua, kun järjestelmä laatisi paikkatiedon tai toiminnanohjauksen tietojen perusteella tekstiä ja kuvamateriaalia suoraan dokumentteihin.
Kertyvän tiedon avulla Matti voitaisiin jatkossa valjastaa myös esimerkiksi rakentamisen ja alueidenkäytön ilmastovaikutuksien pienentämiseen ja kiertotalouden helpottamiseen, suunnitelmien kokonaistaloudellisuuden varmistamiseen ja kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumisen mittaamiseen.
Vantaan Matti-järjestelmä ei ole staattinen, vaan se jatkaa kehittymistään. Itse näen Matin alustana, joka availee ovia uudenlaiseen tehokkaaseen ja vuorovaikutteiseen kaupunkisuunnitteluun ja jolla on rajaton potentiaali.
Parhaat innovaatiot ovat todennäköisesti edessäpäin. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan paitsi inspiroivaa ja potentiaalin ymmärtävää johtamista, myös rohkeita kokeilijoita, uudenlaisia taitoja ja innostusta, tarpeiden ja ideoiden selkeää sanoitusta sekä ennen kaikkea positiivista ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Sen varmistamiseksi taidetaan yhä tarvita myös aikaisemmin mainittua oviin koputtelua.
Lisätietoja
